Hoggantoonni mushrikootaa Muslimoota hiyyeeyyi kanneen akka  Bilaal, Suheyb, Ammaar, Khabbaab, Ibn Mas’uud fi kanneen biroo waliin taa’uun kabaja isaaniiti gadi akka ta’etti ilaalan. Kanaafu, Nabiyyii waliin wal qunnamanii ergaa isaa dhageeffachuuf Muslimoota hiyyeeyyi kanniin akka ofirraa fageessu isarraa barbaadan. “Wal-gahii keenya keessatti namoonni hiyyeeyyin kunniin nu waliin taa’uu hin qaban. Kanaafu, isaan nurraa ari’i” jedhaniin. Garuu Rabbiin gocha kanarraa isa dhoowwe. Jalqaba Suuratu Al-An’aam keessatti akkana jedhe: 
وَلَا تَطۡرُدِ ٱلَّذِينَ يَدۡعُونَ رَبَّهُم بِٱلۡغَدَوٰةِ وَٱلۡعَشِيِّ يُرِيدُونَ وَجۡهَهُۥ 
“Warra Fuula Isaa barbaaduun ganamaa galgala Gooftaa isaanii kadhatan hin ari’in.” Suuratu Al-An’aam 6:52

Aayah suuratu Kahf 28ffaan wantuma kana jabeessiti. “Fuula Isaa barbaaduun warra ganamaa fi galgala Gooftaa isaanii kadhatan waliin nafsee tee obsaan hidhi.” Kana jechuun namoota ganamaa galgala Fuula Rabbii barbaaduun Isa kadhatanii fi gabbaran waliin nafsee tee hidhi, isaan waliin taa’uu fi hiriyyoomu itti fufi. Asitti waa lamaan namoota kanniin ibse: ibaadaa fi ikhlaasaan. Rabbiin kadhachuun ibaadaadha. Fuula Isaa barbaadun ikhlaasa. Namoonni kunniin ganamaa galgala Rabbii isaanii ni gabbaru. Ibaada isaanii kana keessatti faayda addunyaa, faaruu namootaa fi kkf hin barbaadan. Kana irra, Fuula Rabbii barbaadu. Kana jechuun isaan hojii ibaadaa kana Rabbi qofaaf jedhanii hojjatu. Kuni akka isaan waliin taa’anii fi hiriyyooman nama taasisa.[5] 

As keessatti Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa osoo hiyyeeyyi ta’anillee mu’mintoota waliin hiriyyoomu akka qaban ajaja. Dhugumatti isaan waliin hiriyyoomun faayda baay’ee qaba. Faaya addunyaa barbaadun isaan irraa akka hin garagalle akkana jechuun akeekachiisa:   “Faaya jireenya addunyaa barbaadun ijji tee lamaan isaan irra hin darbin.” Kana jechuun faaya addunyaa barbaaduun ija tee lamaan isaan irraa gara warra qabeenyaa fi sadarkaa qabanitti hin garagalchin. Jecha biraatin, warra Gooftaa isaanii ganamaa galgala gabbaranitti xiyyeeffannoo kennuu dhiistee kaafirota qabeenyaa fi sadarka qabanitti xiyyeeffannoo hin kennin.[8]

Namoonni baay’een yaanni fi fedhiin isaanii guddaan faaya addunyaa tanaatti waan rarra’eef namoota qabeenya hin qabne caalaa namoota qabeenya qaban waliin taa’uu fi hiriyyoomu filatu. Sababni isaas, ‘namoonni qabeenya qaban kunniin qabeenya isaanii irraa waa nuuf kennu danda’u’ jechuun yaadu. Garuu kuni miidhaa malee bu’aa hin buusu. Keessumayyu, ergaa Rabbii gara ilmaan namaatti geessu keessatti hiyeeyyi caalaa dureeyyitti xiyyeeffanno kennuun waan hin malleedha. Hundemaa kabajni qabeenyaa fi faaya addunyaa irratti osoo hin ta’in faaya qalbii irratti hundaa’a. Kana jechuun iimaana fi amala gaarii irratti. Kanaafu, warra qabeenyaa fi sadarkaa qaban gara fuunduraatti fidanii hiyeeyyi gara duubatti dhiibuun hin ta’u. Dureeyyi qabeenyaan of tuulaniif jecha Muslimoonni hiyeeyyin gatamu ykn dagatamu hin qaban. Ati osoo eenyullee addaan hin baasin keeyyattoota Rabbii nama hundaafu dubbisi. Ergaa Rabbiitti eenyu akka fayyadamu ati hin beektu. Kana Rabbiitu beeka. Kanaafu, of eeggadhu, Muslimoota hiyeeyyi of biraa hin fageessin, isaan waliin ta’uuf carraaqi.[10] 

Akkuma jalqaba irratti jenne, matootin Qureeshaa qabeenya isaaniitiin boonan “Akka si waliin teennee ergaa kee dhageeffannu yoo barbaadde, hiyeeyyi kanniin of biraa fageessi” jechuun Nabiyyiif yaada dhiyeessan. Rabbiin immoo isaaniif ajajamu irraa akkana jechuun dhoowwe: “Nama qalbii isaa zikrii (yaadanno) Keenya irraa gaafila goone, fedhii lubbuu isaa hordofee fi dhimmi isaa kan daangaa darbe ta’eef hin ajajamiin.” Kana jechuun nama amaloota sadan kana qabu wanta inni jedhu hin fudhatin, fedhii isaa hin guutin. Amaloonni kunniinis:
1-Nama qalbii isaa zikrii Keenya irraa gaafila goone. Gaafila jechuun nama wanta tokko quba hin qabne ykn hin yaadanneedha. Asitti Zikriin hiika lama qaba. 1ffaa-Rabbii olta’aa yaadachuu fi faarsu. 2ffaa-Qur’aana. Qur’aanni zikriidha.[1] 
2-Fedhii lubbuu isaa hordofe. Kana jechuun wanta lubbuun isaa feetu hunda hordofe.
3-dhimmi isaa daangaa kan darbe. Asitti jechi furuxaa jedhu hiika lama qaba: Tokkoffaa-daangaa darbuu, 2ffaa-baduu, bilaasha ta’u, bittinaa’u. Dhimmi addunyaa fi Aakhiraa isaa daangaa kan darbee fi badeedha. 

Akkuma beekkamu, matootin mushrikoota amaloota sadan kanniin ni qabu. Isaan zikrii Rabbii quba hin qaban. Wanta lubbuun isaanii feetu hunda hordofu. Badii lubbuun isaanii feetu osoo hin hojjatin hin dhiisan. Dhimmi isaanii daangaa kan darbe fi badeedha. Shirkii yommuu hojjatanii fi namoota miidhan dhimmi isaanii daangaa kan darbeedha. Ammas, hojiin isaanii bu’aa homaatu waan hin buufnef dhimmi isaanii kan badee, bittinaa’ee fi bilaasha ta’eedha. Umriin isaanii osoo homaa itti hin fayyadamin darba. 
Rabbiin nama amaloota akkanaa qabuuf ajajamu irraa ni dhoowwe. Sababni isaas, namni nama akkanaatiif ajajamu akkuma isaa ta’a, jallinna keessa dhama’a.[5]

Aayah tana keessa barbaachisummaa zikrii Rabbii irratti qalbii sassaabu akeeka. Namni qalbii isaatiin Rabbiin hin yaadanne, hanga dhimmi isaa kan baduu fi bittinaa’aa ta’utti hojii fi yeroo isaa keessaa barakaan ni dhabama. Wanta tokkoyyu osoo galmaan hin gahin yeroo dheeraaf kan turu argita. Garuu osoo dhimmi isaa Rabbiin waliin ta’e, hojii isaa hunda keessatti barakaan ni argamaa ture.[1]

Akkuma chaarti armaan olii irraa mul’atu, namni zikrii Rabbiitti xiyyeeffannoo hin kenninee fi irraa garagalee, fedhii lubbuu isaa hordofa. Fedhii lubbuu isaa yoo hordofe immoo daanga darba. Dhumarratti dhimmi addunyaa fi Aakhiraa isaa ni bada, ni bittinaa’a. Jireenyi isaa ni baraaxofti.